Opiskelijoiden varhaisesta integroitumisesta työelämään hyötyvät sekä työnantajat että opiskelijat

Opiskelijoiden integroituminen eri organisaatioihin, eli yritysmaailmaan, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoihin on sekä opiskelijoille että työnantajille merkittävä etu ja mahdollisuus, mitä ei osata täysin hyödyntää. Tämä varhainen yhteistyö tuo mukanaan monia hyötyjä, jotka voivat vaikuttaa positiivisesti kaikkien osapuolten tulevaisuuteen.

Organisaatiot hyötyvät uusimman tiedon ja tuoreimpien taitojen saamisesta nopeasti käyttöönsä. Toisen ja kolmannen asteen koulut päivittävät jatkuvasti opetussuunnitelmiaan vastaamaan alan viimeisimpiä kehityksiä ja tutkimuksia. Kun opiskelijat tuovat harjoittelujaksojen aikana nämä tiedot ja taidot mukanaan työpaikalle, organisaatiot voivat pysyä innovatiivisina ja kilpailukykyisinä. Tällä tavoin organisaatiot saavat mahdollisuuden päivittää toimintaansa ja prosessejaan jatkuvasti.

Vastaavasti opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus luoda useita tärkeitä kontakteja työelämään jo opiskeluaikanaan. Tämä auttaa heitä rakentamaan verkostoaan ja löytämään potentiaalisia työpaikkoja valmistumisen jälkeen. Työelämässä tarvittavat taidot ja kokemus karttuvat luonnollisesti, kun opiskelijat pääsevät soveltamaan oppimaansa käytännön harjoittelussa. Tämä auttaa opiskelijoita hahmottamaan paremmin myös omia urapolkujaan, mielenkiinnon kohteitaan ja sitä mitkä asiat tekevät työnantajasta hyvän työnantajan.

Varhainen yhteistyö työelämän kanssa vähentää siirtymävaiheen haasteita valmistumisen jälkeen. Kun opiskelijat ovat jo tutustuneet oman alansa työnantajien vaatimuksiin ja käytäntöihin, heillä on valmiudet siirtyä sujuvasti täysipäiväisiin työtehtäviin. Tämä vähentää työnantajien tarvetta kalliiseen laajamittaiseen perehdytykseen ja koulutukseen, jolloin vastavalmistuneista tulee nopeammin taitava työyhteisön jäsen.

On tärkeää huomata, että organisaatiot voivat tarjota harjoittelupaikkoja opiskelijoille monipuolisesti myös oman erikoisalansa ulkopuolisissa tukitoiminnoissa ja näin ollen tarjota arvokkaita oppimismahdollisuuksia kyseisen alan opiskelijoille. Esimerkiksi toimitilojen toimivuuden ylläpito, pienet remontit, puhtaanapito, tietotallennus, IT-välineiden asennus, markkinointitapahtumat, mainonta, taloushallinto ja ulkoalueiden viherhoito voivat olla tällaisia. Tämän myötä opiskelijat pääsevät kehittämään monipuolisia työelämätaitoja, kartuttamaan kokemusta eri tehtäväalueilla ja vahvistamaan omaa osaamistaan työmarkkinoita varten.

Terveydenhuollon alalla opiskelijat suorittavat 6-7 työelämän harjoittelujaksoa opiskelun eri vaiheissa, jaksot ovat kestoltaan 4-7 viikkoa. Ensimmäinen harjoittelu on lukuvuoden ensimmäisellä puoliskolla ja se on pituudeltaan usein jopa 7 viikkoa. Tämä massiivinen työelämän harjoittelujaksojen määrä on mahdollistanut loistavien käytänteiden ja harjoittelujärjestelmien kehittämisen sekä työnantajille että kouluille. 

Terveydenhoitoalat ovat luoneet tuottavia malleja, joita muiden alojen kannattaisi ehdottomasti hyödyntää. Useiden ja lähtökohtaisesti eri paikoissa tapahtuvien harjoittelujaksojen ansiosta opiskelijat saavat kattavan perehdytyksen työtehtäviinsä, ja organisaatiot pystyvät ennakoimaan ja vastaamaan paremmin tulevaisuuden työvoimatarpeisiin.

Terveydenhuoltoalalla iso osa valmistuneista työllistyy jonkin harjoittelujakson tarjonneen organisaation palvelukseen. Harjoittelupaikka voi myös velvoittaa harjoittelijan työhön sitoutumiseen opintojen loppuvaiheessa, sillä silloin harjoittelujaksot ovat pidempiä ja ne vaativat myös enemmän panostusta työyhteisöltä.  

Opiskelijoiden integrointi yritysmaailmaan, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoihin jo ensimmäisenä opiskeluvuotenaan on strateginen etu molemmille osapuolille, mitä kannattaa aktiivisesti hyödyntää kaikilla aloilla. Se mahdollistaa tiedon ja taitojen vaihdon, verkostojen rakentamisen ja onnistuneen siirtymisen työelämään. Tämä kumppanuus luo pohjan menestyksekkäälle ja kestävälle urakehitykselle sekä tukee organisaatioiden innovaatiokykyä, kasvua, toimijuutta ja työvoiman saatavuutta.

Kuntalaisina meidän on tärkeä pohtia, miten kunta pystyy mahdollisemman tuottavasti tukea työllisyyttä, yritystoimintaa, tutkimusta, kehitystä ja innovaatiotoimintaa, toisinsanoen, sisäänpäin tulevaa rahavirtaa. Itse näen, että yksi tärkeimmistä ja tuottavimmista toimista on pitää huoli siitä, että opiskelijoiden ja työnantajien välillä on kysynnän ja tarjonnan suhde tasapainossa. Kunta pystyy säätelemään tätä tasapainoa tarjoamalla työnantajille alakohtaisia lisäkannustimia jokaisesta toteutetusta harjoittelujaksosta. 

Monet työnantajat kokevat, että työelämänopetuksen kulukorvaus ei ole riittävä kannustin, sillä työnantaja joutuu sitomaan opetukseen työntekijäresurssia kohtuuttoman paljon ilman takuita sen hyödyistä. Mikäli tulen valituksiksi Espoon kuntavaaleissa, lupaan tehdä lujasti töitä sen eteen, että kaikilla muillakin aloilla on yhtä toimiva opiskelijoiden varhainen integroituminen työelämään, kun terveysalalla.

Maili Paaso Puuska
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaaliehdokas ja Espoon kuntavaaliehdokas
Vanhusten ja lasten sairaanhoitaja (AMK), Rahoituksen- ja riskienhallinnan tradenomi (AMK)